Moi, olen Krista Lindfors!
Olen 48-vuotias Vihdin Ojakkalasta.
Perheeseeni kuuluu puoliso, kaksi aikuista jo omillaan olevaa tytärtä, sekä 3-vuotias lapsenlapsi. Kotona meillä on myös kolme koiraa. Asumme maatilalla, jossa kasvatamme joulukuusia.
Minulla on sote alan tutkinto ja syventävinä opintoina mielenterveys,- päihdetyö, sekä täydentävinä opintoina kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä.
Olen ollut työelämässä jo lähes 30 vuotta. Pitäen sisällään työtä varhaiskasvatuksessa, perusterv.huollossa, melenterveys-päihdety, perusopetus, lastensuojelu, perhesosiaalityö lapsiperheiden tukipalvelut.
Luottamustehtävät:
Hyvinvointialue
Miksi olen ehdolla aluevaaleissa?
Haluan vaikuttaa siihen, että mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivat, lastensuojelun resurssit ovat riittävät ja ennaltaehkäisevä perhesosiaalityö vahvistuu. Jokaisella tulee olla oikeus saada apua ajoissa, ilman pitkiä jonoja ja pompottelua. Palveluiden integraatio on välttämätöntä, jotta kukaan ei putoa niiden väliin.
Mitä työni on pitänyt sisällään?
Työni mielenterveys- ja päihdepuolella sekä lastensuojelussa on antanut minulle syvällisen ymmärryksen siitä, miten elämän erilaiset kriisit, traumat ja yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat ihmisiin, niin nuoriin kuin aikuisiinkin.
Miesten päihdekuntoutus ja kotikatkot
Olen auttanut päihderiippuvaisia miehiä, joilla on usein myös rikostaustaa, irtautumaan riippuvuudestaan ja rakentamaan uutta suuntaa elämälleen. Kotikatkoilla olen ollut tukemassa raitistumista, auttamassa asiakkaita arjen uudelleen rakentamisessa ja ohjaamassa heitä kohti päihteetöntä ja rikoksetonta elämää. Työhöni on kuulunut myös korvaushoidosta vastaaminen, sekä korvaushoidossa olevien asiakkaiden tukeminen, heidän arjessaan selviytymisensä vahvistaminen sekä motivointi kohti itsenäisempää elämää.
Lastensuojelu
Lastensuojelu Valtion koulukoti EHO (erityisen huolenpidon osasto) Olen työskennellyt nuorten kanssa, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin joko perhetilanteensa, mielenterveysongelmien, päihteiden ja siitä muodostuneen riippuvuuden tai rikollisuuden takia. EHO-työssä olen tukenut nuoria päihteettömään elämään, tekemään parempia valintoja ja löytämään vaihtoehtoisia polkuja elämässään. Nuorisokodissa, arviointiosastolla.
Perhesosiaalityö
Olen työskennellyt perhetyöntekijänä perheiden kanssa, jotka ovat kohdanneet kriisejä, haasteita lapsen kanssa, vanhemmuuden haasteita ja perheen sisäisiä ristiriitoja. Työssäni olen nähnyt, miten tärkeää varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä tuki on perheiden hyvinvoinnille. Jotta voitaisiin välttää lapsen sijoitusta tai huostaanottoa kodin ulkopuolelle.
Koulumaailma
Työskennellessäni koulussa olen nähnyt ja näen edelleen, miten mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä perheiden haasteet heijastuvat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimiseen.
Ongelmien vaikutukset koulussa
- Keskittymisvaikeudet ja oppimisvaikeudet. Kun lapsen tai nuoren arki on kuormittavaa, koulutyöhön keskittyminen voi olla vaikeaa. Taustalla voi olla perheen päihdeongelmia, mielenterveysongelmia tai väkivaltaa.
- Poissaolot ja koulupudokkuus. Nuoret, joilla on vaikeuksia kotona tai mielenterveysongelmia, jäävät helposti pois koulusta. Poissaolot voivat liittyä myös päihteiden käyttöön.
- Käytöshäiriöt ja impulsiivisuus. Traumataustaiset ja vaikeuksissa olevat lapset saattavat purkaa pahaa oloaan käytökseen, mikä voi näkyä häiriökäyttäytymisenä, aggressiivisuutena tai rajattomuutena.
- Syrjäytymisriski ja kaverisuhteet. Perheiden ongelmat tai nuoren oma päihteiden käyttö voivat johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen tai hakeutumiseen haitallisiin kaveripiireihin.
- Kouluohjaajien ja opettajien kuormittuminen. Vaikeuksissa olevat oppilaat tarvitsevat paljon tukea, mutta resurssit ovat usein liian niukat. Tämä kuormittaa opetus- ja ohjaushenkilökuntaa ja tekee työstä entistä vaativampaa sekä haastavaa.
Varhainen tuki on avainasemassa. Kouluissa pitäisi olla riittävästi koulupsykologeja, kuraattoreita ja koulunkäynninohjaajia, jotta jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa avun ajoissa. Lisäksi koulujen, sosiaalipalveluiden ja perheiden yhteistyötä on vahvistettava, jotta ongelmiin voidaan puuttua ennen kuin ne kärjistyvät.
Mitä olen oppinut työssäni?
-
Päihderiippuvuuden vaikutus ei koske vain käyttäjää, vaan koko perhettä, lapset ja läheiset kärsivät usein eniten. Toipumisen tukeminen vaatii sekä yksilöllistä hoitoa että perheen huomioimista.
-
Päihderiippuvuus voi alkaa monista syistä, kuten traumoista, mielenterveysongelmista, sosiaalisesta paineesta, lapsuudessa koetusta kaltoinkohtelusta, yksinäisyydestä tai väärin käytetyistä kipulääkkeistä. Usein taustalla on myös päihteiden käytön normalisoituminen lähipiirissä tai kyvyttömyys käsitellä vaikeita tunteita ilman kemiallista helpotusta.
-
Mielenterveysongelmat kytkeytyvät usein muihin haasteisiin, kuten päihdeongelmiin, väkivaltaan tai syrjäytymiseen. Palveluiden pitäisi olla saumattomasti yhdistettyjä, jotta ihminen saa kokonaisvaltaista apua.
-
Nuorten kohdalla syrjäytymisen ehkäisy on avainasemassa, vaikeuksissa olevien nuorten tukeminen koulutuksessa, työelämässä ja mielenterveyspalveluissa on ratkaisevaa heidän tulevaisuutensa kannalta.
-
Ennaltaehkäisevä työ säästää rahaa ja inhimillistä kärsimystä, mitä varhaisemmassa vaiheessa perheitä ja yksilöitä tuetaan, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on selvitä vaikeuksistaan ilman raskaita korjaavia toimia.
Miten turvata apu ja palvelut jos rahaa ei ole?
Hyvinvointialueiden rahoituksen lisääminen on monimutkainen kysymys, mutta siihen on useita mahdollisia keinoja:
Valtion rahoituksen vahvistaminen
- Hallitus päättää hyvinvointialueiden rahoituksesta, ja tällä hetkellä sitä on leikattu. Rahoituksen palauttaminen ja kasvattaminen on välttämätöntä, jotta palvelut voidaan turvata.
- Hyvinvointialueiden rahoitusmallia on kehitettävä, jotta se todella vastaa alueiden todellisia palvelutarpeita, kuten väestön ikääntymistä ja palveluiden kysynnän kasvua.
Palveluiden tehostaminen ja ennaltaehkäisevät toimet
- Ennaltaehkäisevät palvelut, kuten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut, vähentävät raskaiden ja kalliiden erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta. Tämä säästää pitkällä aikavälillä.
- Palveluiden parempi koordinointi voi vähentää päällekkäisyyksiä ja turhaa byrokratiaa, jolloin rahaa jää enemmän varsinaiseen hoitoon ja kuntoutukseen.
Miksi tämä on tärkeää?
Ilman riittävää rahoitusta mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu ja perusterveydenhuolto kärsivät, ja seuraukset näkyvät pitkällä aikavälillä kasvavina kustannuksina ja inhimillisenä kärsimyksenä. Investointi hyvinvointiin on investointi tulevaisuuteen.
Lääkehoito ei saa olla ainoa ratkaisu
Nykyisin liian usein nuoren ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkitystä, vaikka taustalla voi olla traumoja, perhetilanteen haasteita, kiusaamista tai muita elämän kriisejä, joita lääkkeet eivät ratkaise. Lääkitys voi olla osa hoitoa, mutta sen ei pidä olla ensimmäinen eikä ainoa vaihtoehto. Nuori tarvitsee kokonaisvaltaista tukea.
Vaaliteemani Aluevaaleissa:
Mielenterveyspalvelut
- Resursseja lisää, jotta jonot purkautuu jouhevammin -> nopempi avunsaanti.
- Matalan kynnyksen palvelut perusterveydenhuoltoon -> hyödyntäen myös lähihoitajien mielenterveys/päihdetyön ammatillista osaamista.
Terapiatakuu
- Liikkuvia palveluita myös syrjäseudulle.
- Selkeä palvelupolku.
Päihdekuntoutus
- Resursseja varhaiseen tukeen.
- Monilla päihdekuntoutujilla on myös mielenterveysongelmia, jolloin palveluiden tulisi toimia yhdessä.
- Päihde- ja mt palveluiden integraation parantaminen, jotta ihmiset eivät putoa palveluiden väliin. —> Ei pompottelua
- Pitäisi panostaa myös kuntouttavaan työtoimintaa, jotta päihdekuntoutujat pääsevät takaisin osaksi yhteiskuntaan.
- Jälkiseurannan ja tuen kehittäminen —> minimoidaan retkahduksia.
- Yhdenluukun periaate —> asiakas saa samasta paikasta sekä mielenterveys- että päihdehoitoa.
Lastensuojelu ja perhesosiaalityö
- Perheiden intensiivinen tukeminen jo ennen kuin ongelmat kärjistyvät lastensuojelun asiakkuudeksi.
- Vanhemmuuden tukeminen esimerkiksi vertaistuen ja perheryhmien kautta.
- Sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärien kohtuullistaminen, jotta jokainen perhe saa riittävän tuen.
- Avohuollon tukitoimien lisääminen, jotta perheet saavat apua ajoissa ja sijoituksia voidaan ehkäistä.
- Jälkihuollon resurssien turvaaminen, jotta itsenäistyvät nuoret eivät jää ilman tukea.
- Päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdistäminen lastensuojelun perhetyöhön, jotta koko perhe saa tarvitsemaansa apua.
"Ennaltaehkäisyä, tukea ja turvaa, sillä hyvinvointi kuuluu kaikille!"
Krista Lindfors
Vihdin Perussuomalaiset 